APUKKA RESORTIN TARINA  

Meillä kaikilla on tarina kerrottavanamme. Tarina, joka alkaa oman aikamme aamunkoitosta ja jonka jokainen kohtaaminen ja jokainen tehty päätös piirtyy ainutlaatuisella käsialalla sulkakynän kuljettaman musteen voimin eläväpintaiselle paperille. Tarina täynnä lumoavia muistoja, unohtumattomia hetkiä ja upeita ihmisiä. Kuten minkä tahansa hyvän tarinan, myös meidän tarinamme kansien väliin on tallennettu seikkailuja, rohkeutta ja muistoja jotka saavat vienon hymyn kasvoillemme vielä vuosikymmenten päästäkin. Tämä, Ystävät hyvät, on Apukka Resortin tarina.

LUKU I

Vihertävä maa paljastuu jäätiköiden alta

Kuten Lapista puhuttaessa saattaa odottaakin, myös Apukka Resortin tarina alkoi jäästä –  12 000 vuotta sitten Olkkajärven alue oli jopa 2 000 metrin paksuisten jäätiköiden peitossa. Jääkauden päätyttyä noin 9 000 vuotta sitten kesti vielä noin 2 000 vuotta ennen kuin ensimmäiset ihmiset ottivat askeliaan Apukkaa ympäröivällä maaperällä. Tämä heitä ympäröivä uuden maailman maisema oli jäätiköiden sulamisvesien luomus – kerran niin korkeat ja terävät vuorenhuiput olivat hioutuneet pois sulavien jäätiköiden lipuessa kaikessa ylväydessään niiden yli ja sulamisvedet olivat kaivertaneet Lapin täyteen pehmeitä, pyöreäreunaisia laaksoja. Ja näissä maisemissa Apukan tarina alkoi luonnostella ensimmäisiä lukujaan.

Todennäköisesti ensimmäiset ihmiset Apukan ympäristössä olivat saamelaisia. He elivät pienissä yhteisöissä paimentolaisina harmoniassa luonnon kanssa, liikkuen rannikon ja sisämaan väliä kalan ja riistan liikkeiden mukaan. Myöhemmin, noin 1300-luvulla, sana Olkkajärven alueen rikkaista kalavesistä kiiri myös suomalaisten korviin ja niin myös ensimmäiset suomalaiset astelivat Olkkajärven sammaleiselle maaperälle. Niin saamelaiset kuin suomalaisetkin elivät luonnon antimilla ja liikkuivat Lapin koskemattomilla aroilla hevosten tai porojen avittamina tai alueen kattavia vesiväyliä pitkin.

LUKU II

Kestikievarien aika

Apukan tarinan jatkuessa ja sulkakynän musteen piirtäessä kertomuksen koukeroita jälleen uusille sivuille Apukka, muun maailman mukana, oli astuva uuteen aikakauteen. 1600-luvun kääntyessä loppua kohden Suomessa oli kasvava tarve petipaikoille ja ravintoa väsyneille matkaajille tarjoaville kestikievareille. Niin alkoi uusi luku myös Apukan tarinassa sen avatessa vuonna 1865  ensimmäistä kertaa ovensa osana kruunun kestikievarilaitosta.

Historical photo from Apukka Resort's tavern era

Jo 1700-luvulla kestikievarit, jollainen Apukastakin oli yli 100 vuotta myöhemmin tuleva, alkoivat toimia kruunun alaisuudessa, velvoitettuna noudattamaan kruunun antamia määräyksiä ja lakeja. Kestikievarit palvelivat ketä tahansa kuka pystyi maksamaan pyydetyn taksan yöpymisestään ja niiden tehtäväksi oli määrätty majoituksen ja ylläpidon lisäksi postin ja asiakkaiden kyydittäminen seuraavaan majapaikkaan. Kyytien hintojen oli oltava seinällä nähtävillä – nykyajasta käsin asiaa tarkasteltuna voimme nähdä kuinka Suomen julkinen liikenne ottikin noina päivinä ensimmäisiä, haparoivia askeliaan. Jaoteltuna noin 20 kilometrin etäisyyksin toisistaan, yhdessä Suomessa sijaitsevat kestikievarit loivat väsyneelle matkaajalle turvallisen verkoston majapaikkoja kattaen maamme syrjäisimmätkin kolkat.

Apukan kestikievarin ovet olivat aina avoinna ja niin tuntemattomien kairojen kulkijat kuin matkailun pioneerit eri puolilta maailmaa toivotettiin Apukkaan lämpimästi tervetulleiksi. Apukassa kulkijaa odotti lämmin peti, herkullista ruokaa notkuvat pitopöydät ja ääriään myöten täytetyt, vaahtoilevat olutkolpakot. Päivä toisensa jälkeen Apukan kestikievarin ruokasalin valtasi lapsenomainen ilo ja seiniä pitkin raikuva nauru pohjoisten erämaiden kulkijoiden jakaessa tarinoita tarunhohtoisista seikkailuistaan. 

Apukan kestikievari palveli asiakkaitaan 1930-luvulle saakka ja sai tuona aikana todistaa monet hienot kertomukset jotka sen tulisijan hehkussa kerrottiin. Vuosien saatossa Apukassa rakennettiin jopa lentokone – Johan, kestikievaria tuolloin pyörittäneen Lindströmin perheen keskimmäinen poika, totta tosiaan rakensi ensimmäisen lentokoneensa Apukan ruokasalissa 1926. Myöhempinä vuosina hänen käsistään valmistui vielä useita, tulevina kesinä satojen metrien korkeuksissa lentäneitä pienkoneita lisää. Kultaryntäyksen saavutettua Lapin erämaat, Johan pysyi uskollisena ensirakkaudelleen lentämiselle, ja lensi Rovaniemen ja Ivalon väliä veloittaen matkasta 3,5 g puhdasta kultaa matkustajaa kohden. Yhdessä perheen nuorimmaisen, Jukan kanssa Johan rakensi myös 1-2 matkustajan lumessa kulkevan reen joka oli suunniteltu Harley-Davidsonin moottoripyörän perään Lapin lumisille jänkäteille – keksintö, jonka me Apukassa tänä päivänä miellämme armaan Lumijunamme edeltäjäksi.

LUKU III

Muutoksen tuulet puhaltavat Apukasta

Kestikievareiden aika Suomessa tuli vähitellen päätökseen, ja niin myös Apukan tarinaan kirjoitettiin jälleen uutta lukua. Vuonna 1938 Apukasta tuli luonnontutkimusasema ja tällä tiellä Apukan ylväät tilukset jatkoivat aina vuoteen 2012. Kalastus alueella jatkui ja metsäteollisuudesta muodostui Lapissa tärkeä elinkeino. Olkkajärven kohtaavia jokia myöten uitettiin tukkeja ja tien vastakkaiselle puolelle Apukasta rakennettiin saha. Ja läpi vuodenaikojen ja vuosikymmenten, Olkkajärvi seisoi ryhdikkäästi Apukan rinnalla, toinen toistaan vartioiden.

LUKU IV

Apukan uusi aikakausi

Vuonna 2017 Apukan tarinan kannet avattiin jälleen vuosikymmenten jälkeen ja lähes vuosisadan kateissa olleet kirjaimet löysivät jälleen toisensa. Tuoreella musteella mutta samalla, tarinaa aikojen alusta saakka kertoneella sulkakynällä nuo kirjaimet muodostuivat sanoiksi, jatkaen Apukan ikiaikaista tarinaa. Apukka oli saanut uudet omistajat ja nämä rohkeat ja innovatiiviset paikalliset miehet pystyivät näkemään Apukan vuosikymmenten saatossa karuksi muuttuneen ulkomuodon taakse. Lähes 100 vuotta oli kulunut siitä kun nauru oli raikunut pitkin Apukan kestikievarin hirsiseiniä, mutta kuva tästä oli miesten mielissä elävänä, aivan kuin he olisivat eläneet mukana nuo Apukan kestikievarin loiston päivät. Yksi hirsi kerrallaan, vasara toisessa kädessä ja muistivihko toisessa, miehet herättivät Apukan henkiin. He loivat jotain uutta unohtamatta koskaan kunnioittaa vanhaa. He loivat paikan joka oli jättävä jälkensä lukemattomien, Lapista seikkailua etsivien matkaajien sieluihin.

Tänä päivänä miesten muistellessa Apukan tarinan alkua leviää heidän kasvoilleen lämmin hymy kun heidän ajatuksensa palaavat tuohon haasteeseen jonka yhdessä ottivat vastaan vuosia sitten. Vaikka miesten taustat olivatkin eri aloilta, heidän ammatilliset polkunsa olivat kietoutuneet kevyesti yhteen turismin kanssa jo ennen Apukan astumista kuvaan. Apukka, kuitenkin, esitteli heille paitsi ennennäkemättömän haasteen, myös seikkailun jonka kaltaista kukaan heistä ei osannut odottaa. Jäärakentamisesta ja revontuliretkien tarjoamisesta alkanut visio oli hetkessä muuttunut täyden palvelun resortiksi – oivallus, joka iski heidän tajuntaansa viimeistään sinä marraskuisena iltana kun he löysivät itsensä Apukan keittiöstä valmistamasta illallista ja leipomasta korvapuusteja majoittuville vieraille. Miesten sanojen mukaan Apukka on johdattanut heidät heidän elämänsä upeimmalle tutkimusmatkalle. Kaikki opitut uudet taidot ja unohtumattomat kohtaamiset, kaikki solmitut ystävyydet joita he ovat päässeet vuosien varrella todistamaan ja kaikki ne kerrat kun Lapin rauha on huokunut Apukan vieraiden kasvoilta. Kaikki tämä herättää heissä ylpeyttä, mutta ennen kaikkea kiitollisuutta. Heille Apukka ei ole koskaan ollut pelkkä majoituspaikka. Heille Apukka Resort on toteutunut unelma, mahdollisuus jakaa rakkaus pohjoista luontoa kohtaan muiden kanssa – paikka jonne jokainen vieras toivotetaan tervetulleeksi ystävänä.

Uusi luku Apukan tarinassa on vasta alkanut, ja se on jo nyt osoittanut olevansa täynnä taianomaisia seikkailuja. Tästä, Ystävä hyvä, Apukka Resortin tarina jatkuu. 


TILAA UUTISKIRJEEMME

LIITY POSTITUSLISTALLEMME

KYLLÄ, KIITOS!

Paikallinen aika 01:46
LÄMPÖTILA

HALUATKO VUOKRATA AUTON?